Kurkistellaan

...että missä se kesä luuraa.

Onko se laiturin alla?
Ääh, siellä on vaan se hauki,
jota ei saada kiinni
ja joka ei ui syöttiin.

Onko se purkissa?
Nääh, siellä mönkivät vain madot,
jotka joutavat jo pellolle,
ja jotka lintuemo hakee poikasilleen.

Jos se kesä on mennyt syville vesille.
Mennään ja haetaan se sieltä.
Odotetaan, luetaan, kirjoitetaan ja piirretään.

Pian me huomataan, että tätähän se on.
Haukia, matoja, lintuja, veneretkiä, lukuhetkiä.
Ollaan niin kesässä kiinni, ettei heti tajuta.

****************************************************

Vanhan rouvan lokikirja (2004, Like) luettu ja Kyllikki Villasta kiinnostuttu, itseironiaansa ihastuttu. Niin kuin monet jo ennen minuakin. Olen vähän hidas kai.

Vaaleanpunaisten lasien lävitse

En tiennyt ennen tätä kesää, miten kauniit kukat korianterissa ja oreganossa on. Ihanaa yrttiä ja kukkaa samassa varressa. Mökille on saatu keinu, josta voisi melkein hypätä suoraan järveen. Kasvimaalla muutama vadelmantaimi. Oksat notkuvat vadelmien painosta. Vielä hetki tätä suloisuutta ennen...en halua sanoa mitä, koska silloin se pysyy kauempana. Haluan vain elää satumaailmassa. Nyt poimimaan marjoja, mars.

Kailaan tunnelmissa

Minä nauran auringolle. Sekin nauraa.

Tässä on kesä. Vieressä, yllä ja eessä.

Jos tämä oli kesän lämpimin päivä

Koskaan ei voi olla varma, oliko tänään kesän ensimmäinen ja viimeinen lämmin päivä. Onneksi olemme viettäneet sen parhaalla mahdollisella tavalla: mökillä puuhastellen.

Seuraamme liittyi tuntematon musta kisumirri, jonka poikani risti Tommiksi. Tommi taitaa olla viime syksyn pentuja, mukava mutta nälkäinen kolli. Ongimme sille pari kalaa, ja siitä tuli välittömästi meidän kaverimme. Kunpa Tommin kotiväki ottaisi sen hoiviinsa. Vaikeaa tietää, mistä se oli tulossa ja minne menossa.

Mökillä

                                   Kevätilo ja auringonkilo