Lumpeita ja plätsähdyksiä

Pikkuiselle lammelle on reilu kilometri. Tänään siellä oli jokunen kalastajavene. Yksi mies tipahti veneestä. Kuului kiroilua ja naurua. Puheesta päätellen kesän ensiuinti. Käyhän se noinkin.

Olen uinut yhteensä viisi kertaa. Aloitin viisi päivää sitten. Jos saisi kympin rikki tänä kesänä.

Poikani juoksee laiturille, hyppää veteen ja huutaa mennessään "Jiihaa!" Hän on yhtäkkiä oppinut myös snorklaamaan. Tutkaa putken kanssa veden pintaa, hengitys vain suhisee.





Lukisin kaiket päivät, jos ei olisi tuota remonttia. Heli Lahdenrannan ja Ulla-Maija Lähteenmäen puutarhakirjasta
P niin kuin puutarha (2014) opin, että

- perhoset tykkäävät salviasta, mintusta, timjamista ja mäkimeiramista
- kärpäset eivät tykkää kreikansinisestä väristä
- saviruukku kannattaa kylvettää ennen kastelua, jottei se ime kasveilta vettä
- sisäkasvit voi viedä kesäksi ulkoilemaan puun juurelle, ei helteiselle paikalle
- unikko säilyy pidempään maljakossa, kun kärventää varren päätä tulitikulla
- lipstikka pitää noidat ja pahat henget poissa
- kalanperkeitten keikkaaminen ruusujen juurelle kannattaa, sillä niiden fosforipitoisuus saa ruusut kukoistamaan
- kehäkukan lehdellä voi hoitaa haavaa.

Sitä ei kerrottu, mikä tepsisi parhaiten nokkosen polttamiin käsiin.

Mont vai Klint?

On oltu ulkona aamusta iltaan. Nautittu kesän lämmöstä ja vähän kärsittykin. En muistanut, että aurinko polttaa. Kävi vanhanaikaisesti: poltin ihoni ja sain auringonpistoksen. Tulinpahan taas varovaisemmaksi, ja lasten ihoakin suojaan nyt vielä enemmän.

Luin Pauliina Rauhalan Taivaslaulun (Gummerus, 2013), kun työkaveri sen kiikutti kotiini. Liikutuin Aleksin ja Viljan rakkaudesta, Aleksin vastuunotosta. Olen miettinyt kirjan jälkeen paljon perhettä, perheitä ja sitä, miten monenlaisia meitä on, millaisia arvoja kussakin perheessä kannatetaan tai ollaan kannattamatta.

Lapset pohtivat joka päivä nimeä vauvalle. Mont, Klint, Hissu, Harri, Rolanda, Lila ja muut pyörivät listoilla.

Haluaisin syödä iltapalaa ulkona ilta-auringon lämmössä, mutta nyt on vaihteeksi viileämpi päivä. Lapset haluaisivat Egyptiin katsomaan leijonanpääsfinksiä.

Kurkistellaan

...että missä se kesä luuraa.

Onko se laiturin alla?
Ääh, siellä on vaan se hauki,
jota ei saada kiinni
ja joka ei ui syöttiin.

Onko se purkissa?
Nääh, siellä mönkivät vain madot,
jotka joutavat jo pellolle,
ja jotka lintuemo hakee poikasilleen.

Jos se kesä on mennyt syville vesille.
Mennään ja haetaan se sieltä.
Odotetaan, luetaan, kirjoitetaan ja piirretään.

Pian me huomataan, että tätähän se on.
Haukia, matoja, lintuja, veneretkiä, lukuhetkiä.
Ollaan niin kesässä kiinni, ettei heti tajuta.

****************************************************

Vanhan rouvan lokikirja (2004, Like) luettu ja Kyllikki Villasta kiinnostuttu, itseironiaansa ihastuttu. Niin kuin monet jo ennen minuakin. Olen vähän hidas kai.

Ruusuja, rikoksia ja rauhallisia aamuja

Ei ole yhtään pöllömpää olla lomalla. Muistiin merkittäköön, että olen jo kahtena(!) aamuna herännyt ensimmäisenä ja nauttinut aamupalani omassa rauhassa. Kesään kuuluvat ehdottomasti dekkarit. Tykkään katsella myös Teemalta tulevia Donna Leonin kirjoista tehtyjä elokuvia, vaikka saksan kieli ja Venetsia eivät aluksi oikein sointuneet yhteen.

Työkaveri teki hauskan pöllön, joka on tarkoitettu kuulemma elokuussa syntyvälle uudelle perheenjäsenellemme. Oppilaat hukuttivat ruusuihin. Nyt nuuhkin ja tuijottelen niitä vähän väliä.

Vaaleanpunaisten lasien lävitse

En tiennyt ennen tätä kesää, miten kauniit kukat korianterissa ja oreganossa on. Ihanaa yrttiä ja kukkaa samassa varressa. Mökille on saatu keinu, josta voisi melkein hypätä suoraan järveen. Kasvimaalla muutama vadelmantaimi. Oksat notkuvat vadelmien painosta. Vielä hetki tätä suloisuutta ennen...en halua sanoa mitä, koska silloin se pysyy kauempana. Haluan vain elää satumaailmassa. Nyt poimimaan marjoja, mars.

Isojen pyllyjen metsässä

Yksi kesän ihanimmista tuoksuista on suo. Sade ei lakkaa, kun poimimme lakkaa. Mutta ei se meitä haittaa. Löydämme mahdollisia karhunpyllynjälkiä sammalikosta, ne ovat aika isoja. Emme näe itse pyllyjä, mikä on ihan kivaa. Näemme myös tyhjät munankuoret, ja ympärillämme sirkuttanevat ne, jotka lähtivät kuorista. Kiitos Marttojen, löydän juuri sellaisen piirakkaohjeen kuin halusinkin.

Yhtäkkiä

Yhtäkkiä meillä on mökillä taas sama kesäkissa, vaikkei varmaan saisi olla. Se tulee, milloin haluaa ja menee, milloin haluaa. Se syö kalaa ja makkaraa ja on syömättäkin, jos ei halua. Sillä on suuri ääni ja yleensä iso nälkä ja lapset rakastavat sitä. Minäkin rakastan salaa ja hyssyttelen lapsia, kun kohta sen joku vie sen omaan kotiin.

Yhtäkkiä minulla on talo täynnä lapsia ja pitää leipoa mansikkakakku ja pursotella. En ole mikään pursottelijatyyppi ja pursotinkin on ärsyttävästi hukassa. Onnistun kuitenkin kehittelemään jotakin. Moni kakku päältä kaunis ja sisältä liian kostea. Silti se on kohta jo syöty.

Yhtäkkiä olen saappaitani myöten lakkanevalla. Ja kuulen monta kertaa: "Mennäänpäs tuonnepäin, ei mutta niitähän onkin jo tuossa." Kukaan hyttynen ei tule liian lähelle. Oi, hyttyset, kun osaatte kerrankin olla oikeaan aikaan muualla.

Yhtäkkiä olen mummolan pihasaunassa. Se on uudistettu mutta silti sama vanha tunnelma siellä on. Sujahdan pehmeän höyrynsihinän myötä lapsuuteen mummon pieneksi tytöksi. Mummoa ei ole enää, auringonlaikuttama lasikin on vaihdettu uuteen. Kummipoika vihtoo selkäni ja terassilla on itsetehtyä ginger beeriä. Voi, pojat ja tytöt, kun yhtäkkiä ihmisellä on kaikki.

Kailaan tunnelmissa

Minä nauran auringolle. Sekin nauraa.

Tässä on kesä. Vieressä, yllä ja eessä.

Äitienpäiväuni

Nukahdin aamulla uudelleen ja näin unta todella pitkästä laiturista ja järveen asennetusta keinulaudasta. Sitten portaissa tömisevät askelet herättivät minut, ja ei tullut selväksi, keinahtaako sitä veteen uppeluksiin asti vai olikohan keinussa jokin stoppari. Sellainen keinu olisi vänkä kesähelteillä ja kuinka vesi räiskyisikään! Kunpa joku rakentaisi sellaisen meidän mökille!

Lapset ovat harrastaneet tänään frisbeen heittelyä ja ruutuhyppelyä juuri maalatulla ruudukolla. Vähäsen on tehty puuhommiakin. Lämmintä äitienpäivää kaikille!