sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Vain hajanaisia ajatuksia







Olen ollut pupujussina naamiaisissa ja 1920-luvun releissä synttäreillä. Olen lomalla ja tuijottelen tuleen. Lapset ovat alkaneet kiinnostua Enid Blyton -rivistäni kirjahyllyssä. Mies on siivonnut ja minäkin. Vihreä tähti loistaa vielä ikkunassa. Hiihdin umpihangessa kahden lapseni kanssa. En yleensä juo olutta, mutta Ginger Joe onkin eri maata. Työkseen kun opettaa kappalejakoa, huomaa, ettei omaan tekstiin jaksa, halua, osaa, välitä laittaa.

4 kommenttia:

  1. Voi Viisikot! Mun lapset eivät niille lämmenneet, mahdoinko yrittää tarpeeksi? Ja olin varma, että tyttöni lukevat kaikki Lotta-kirjani, mutta eih. Aika on nyt toisenlainen, kai.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Siitä huolimatta laitoin nuoret lukemaan vanhoja nuortenkirjoja.Just Viisikoita, Lottia jne. Hauskaa kuulla nykynuorten ajatuksia kirjoista.

      Poista
  2. Minäkin meinasin huudahtaa Sadun tavoin Voi Viisikot! Minun lemppareitani lapsena, kuten moni muukin sarja, esim. Neiti Etsivät. Silloin tuli ahmittua niin kamalan paljon kirjoja. Kirja per päivä oli ihan normaali tahti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tutulta tahdilta kuulostaa. Välillä oli tyynyn alla piilossa kirja, että sai yölläkin lukea. Tahti ei ole ihan yhtä hurja nykyään. Joskus olisi kyllä hauska kokeilla lukumaratonia.

      Poista