Nämä ajatukset irtoavat Katri Lipsonin Jäätelökauppiaasta (2012, Tammi). Makustelu jäi vähäsen kesken, kun piti jo palauttaa kirja. Tämä teos vaatisi uudelleenluvun ja ehkä kaaviomerkintöjä henkilösuhteista. Saapa nähdä, teenkö sen joskus. Kosmonautin (2008, Tammi) luin silloin, kun se oli Finlandia-ehdokkaana. Alusta loppuun se parani. Sama tämän kirjan kanssa. Pidin ja pidän tästä. Jäätelökauppiaasta tulee mieleen Kieslowskin elokuva Veronikan kaksoiselämä (1991), vaikken osaa selittää, miksi. Maatkin ovat ihan erit. Ehkä tunnelmassa ja kerrontatyylissä on jotain samaa sirpaleisuutta. Jäätelökauppias kannattaa lukea, jos lukee yleensä hyvin selkeäjuonista kirjallisuutta. Ihminen tarvitsee outoutta ja yllätyksiä. Jos haluaa lukea nimenomaan jäätelönmyynnistä, kannattaa valita jokin muu teos.
Kyl mäki välil haaveilen siitä, et osaisin kirjottaa jotain sellasta, mitä ihmiset lukis. Taitaa olla turha haave täl koulutuksel. ;D
VastaaPoistaMiehen ja naisen erot, omituiset suhteet heidän välillä.
Onhan se mukavampaa, kun toinen ei oo itsensä peilikuva, kaikissa merkeissä. Meillä on 2 neitsyttä, naimisiski oltu 30 vuotta, mut NIIN erilaiset luonteet. Toisiaan täydentävät tai ylitse pursuavat.
Mukavaa kesänjatkoo, älä mieti syntyjä syviä vaan rentoudu ja ota asiat lunkisti! :)
Ei kai kirjoittaminen koulutuksesta kiinni ole. Ehkä luovuudesta, rohkeudesta, vilpittömyydestä ja siitä, että on oikeasti jotain sanottavaa.
VastaaPoistaJännä, että minulla oli vähän samanlainen mielleyhtymä, kun luin kirjan. Toi mieleen Kieslowskin elokuvan. Kosmonautti oli "helpompi" kirja kuin Jäätelökauppias, mutta pidin kyllä Jäätelökauppiaastakin, vaikka se oli osin hämmentävä ja arvoituksellinen, mutta samalla niin vangitseva ja kielellisesti hieno.
VastaaPoistaKivaa, kun sanoit tuon Kieslowski-jutun sinäkin huomanneesi. Ehkä se on tuo arvoituksellisuus, mikä saa yhdistämään siihen suuntaan.
Poista