tiistai 19. elokuuta 2014

Mitä rakastan ja että muistaisin





Rakastan yksinkertaisia asioita, kuten kissoja ja kirjoja. Rakastan sitä, että yhtäkkiä muistan yhden pahvilaatikon ja kun avaan sen, sieltä löytyy vanhoja kauniita kirjoja, joita olen vain vähän lukenut. Rakastan aamuhetkiä lehtien kanssa ja sitä, kun lapset tilaavat aamupalojaan, vaikka sanonkin heille, etten ole tarjoilija. Rakastan esimerkiksi sitä, kun tytär tohisee kissan kanssa, ruokkii sitä ja huolehtii, ettei se kastu ulkona. Ja sekin on ihanaa, kun ekaluokkalainen ryntää koulusta, purkaa repun ja näyttää uudet kirjat ja läksyt. Rakastan sitä, että mies jaksaa korjata auton takaluukkua tunteja eikä edes kiroa, minä kyllä jo kiroaisin. Rakastan sitä hetkeä, miltä tuoksuu kun sytyttää tulen. Rakastan näitä säitä, kun aurinko yllättää, vaikka säätiedotus näyttää pilveä. Rakastan sateen raikastamaa luontoa, villivadelmamehun makua, sieniä, metsää ja syksyä.

Hetket ennen uutta perheenjäsentä saavat mietteliääksi ja uppoutumaan itseen.

Nyt yritän muistaa nämä:
Hengitä nenän kautta sisään, suun kautta ulos.
Rentouta kasvojen lihakset, niin loppukin kropasta rentoutuu.
Mene ulos aina kun mahdollista, niin maailma ei ehkä tipahdakaan niskaan.
Kuuntele mielimusiikkiasi ja katsele kuvia, jotka kolahtavat sieluusi.

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos. Välillä on kiva listata näitä päivään mahtuvia myönteisiä asioita.

      Poista
  2. Ihana teksti. Mua nauratti tuo aamupalatilaus, vaikka nämä omat lapseni ovat jo melkoisen isoja, aina välillä tilaavat aamupalaa ja siihen minä usein vastaan, etten ole tarjoilija ja silti useinkin hyvillä mielin teen heille kauniin leivän tai paistan kananmunan ja laitan viereen tomaatin, jotain hyvää ja kaunista ja pientä ja he kiittävät. Ja huomaan tykkääväni tästäkin roolista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Himalainen! Ja kiva kuulla, että sinäkin teet noin. Mä oon välillä miettinyt, pitäiskö luopua passaamisesta. No, vaadin vähintään sen, että osaavat pyytää kohteliaasti sen, mitä tahtovat. Minäkin yritän kattaa laittaa voileivät ja muut heille nätisti ja huomaan, että varsinkin tytär matkii ja pyrkii samaan.

      Poista
  3. Kaunis teksti ja upea tuo ylin kuva. Miten kauniilta pyykki narulla näyttäkään. Nyt kun asumme kerrostalossa, ei tule vietyä pyykkejä tuonne alas pihalle kuivumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Samaa mieltä pyykistä. Olin onnekas ja löysin kirpparilta ison pussillisen huiveja edullisesti. Saapa nähdä, jos niistä jotakin ompelisi. Tai sitten vaan käytän sellaisenaan, koska en ole varsinainen ompelumestari.

      Poista