sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kukkiva kissa ja itkettävä kana



Onneksi tämä päivä ei koskaan enää palaa. En ole saanut aikaan yhtään mitään ja olen ihan poikki. Ajattelin ilahduttaa perhettä sentään valmistamalla pollo limoncelloa. Huonosti meni sekin. Liikaa limeä ja sitruunaa. Pöydässä lapset itkevät isän karrikanan perään.

Kissa pelastaa edes vähän. Juuri kun ajattelin, että minun täytyy ostaa kuivuneiden kukkien tilalle jotain, se hoitelee asian.

6 kommenttia:

  1. Aina ei suju, varsinkaan helteellä. Voi höh, ettei Pollo limoncello kelvannut, sehän on ihan maailman parasta! Sama se on meillä, ruoka on aina väärää... Tai miltei aina, pitäisi olla jotian muuta.

    Koitetaan selvitä helteistä meidän kuumilla autoilla. ;)

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei suju ei. Ja nyt kissa herätti mut kesken kauneusunien. Kunhan ei vain menisi uusi päiväkin mönkään, kun täällä kukun. Mutta joo, toi lasten ruokkiminen on välillä haastavaa. Yritän joskus jotain uutta makua mutta sitkeyttä se vaatii.

      Tänään ajattelin hankkiutua johonkin hiekkarannan äärelle ja kaivaa itselleni kuopan siihen. Mutta miten pääsisi sinne ilman kuumaa autoa. Siinäpä haastetta jälleen.

      Poista
  2. Ihan parasta, että jaksat sentään nauraa itsellesi ja koko jutulle. Nimittäin kissa on todellakin sankari :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Miisu on sankari epäilemättä. Ja sen intuitio toimi hyvin. Just olin mielessäni tuskaillut, että pitäisi tässä vielä kukkakaupoille lähteä.

      Poista
  3. Hieno "karviaismarja" sinulla kasvaa siinä.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Marika! Kommenttisi sai minut nauramaan ääneen. Karviainenhan se on totta tosiaan. :D

      Poista